Hiihtokilpailut Suomessa

Suomi on hiihtäjien luvattu maa, vaikka tällä hetkellä suomalaisten hiihtäjien menestys on jäänyt hieman takavuosien ajoista. Mutta uusia lupaavia kykyjä tulee koko ajan ja toivottavasti aikojen saatossa myös voittajia heidän joukossaan.

Hyvänä talvena Suomessa tehdään latuja yli 5 ja puoli tuhatta kilometriä. Todennäköisesti vielä enemmänkin, tämä on vain Suomen Ladun antama tilasto. Hiihtokilpailuja mahtuu tähän maahan jokunen. Varmaan kaikille on tuttuja hippo-hiihdot, joissa monet aloittavat hiihtokilpailu-uransa. Joka koulussa on hiihtokilpailut ja urheiluseuroilla omansa. Entä sitten kun hiihtäminen on jo vakavammalla pohjalla? Leppoisasta harrastuksesta alkaa muodostumaan laji, jonka parissa haluaa kiertää kisan toisensa jälkeen. No, näiden yli viiden tuhannen latukilometrin joukosta löytyy kisoja kyllä jokaiselle, tykkää sitten paikallisista kisoista tai kansallisista.

http://www.hiihtokalenteri.fi/ sivulta löytyy koko maan hiihtokilpailut. Eikä pelkästään hiihtokilpailut, vaan myös alppihiihdon ja freestylen kilpailut mäkihyppyä unohtamatta. Maastohiihtokausi pyörähti käyntiin Vuokatin Suomen Cupilla ja marraskuussa Saariselällä hiihdetään kolmipäiväinen kansainvälinen kisa, joka on yksi monista. Vähän tämän jälkeen hiihdetään Kuusamo Mc. Suurin osa loppuvuoden hiihtokilpailuista on keskittynyt pohjoisempaan Suomeen, sillä takuuvarmaa ei etelässä lumipeite ole vielä joulukuussakaan. Muun muassa 2011 satoi pysyvä lumipeite maahan vasta muutama päivä ennen joulua. Lahden kisat ovat ehkä suurin kansallinen kisa etelämmässä ja niistä varmaan tulee kyllä mieleen takavuosien hemohes-skandaali vuodelta 2001.

http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/ sivulta voi käydä lukemassa uusimmat tuulet koskien suomalaista maastohiihtoa, sen valmennusta tai vaikka maajoukkueen kuulumisia. Kansallinen alppihiihtokausi on myös pyörähtänyt käyntiin Levillä. Alppihiihtoa harrastetaan myös Rukalla sekä Levillä, muutaman mainitakseni. Alppihiihdon menestys suomalaisittain on tällä hetkellä tosi hyvä, kiitos Tanja Poutiaisen ja Kalle Palanderin jotka varmaan innostavat vauhdikkaan lajin pariin enemmän nuoria kuin koskaan ennen.